Mikä on banneri?

Banneri eli näyttömainos eli display-mainos on internetmainontaan suunniteltu ja www-sivuille sijoitettava graafinen mainoselementti. Banneri-nimitys tulee englannin kielisestä sanasta banner (viiri) ja bannerit ovat tyypillisesti suorakaiteen muotoisia. Bannerimainos voi olla liikkumaton kuva, animoitu kuva tai flash-tekniikalla toteutettu vuorovaikutteinen sovellus.

Bannerin tarkoituksena on herättää potentiaalisen asiakkaan mielenkiinto, saada asiakas klikkaamaan banneria ja siirtymään mainostajan kampanjasivuille. Tällöin bannerin hinnoittelu on klikkausten lukumäärään perustuvaa. Banneri saattaa kertoa enemmän markkinaviestistä, jolloin hinnoittelu on näyttökertoihin tai näyttöaikaan pohjautuvaa. Bannerin hinnoittelu saattaa perustua myös näyttöä tai klikkausta pidemmälle vietyihin transaktioiden lukumäärään.

Mikä on Bannerikone?

Bannerikone on palvelu, jolla kuka tahansa pystyy tuottamaan näyttäviä ja myyntiä edistäviä bannereita. Bannerikone perustuu valmiisiin banneripohjiin, joihin vaihe-vaiheelta täytetään tekstisisältö ja kuvat sekä värit ja tehosteet. Näin muodostuu nopeasti valmis mainos, jonka voi Bannerikoneella julkaista haluttuun verkkomediaa.

Katso, kuinka näyttömainos valmistetaan itsepalveluna.

Tee itse myyntiä edistävä mainosbanneri

Bannerin valmistus alkaa valitsemalla bannerille muoto. Jos verkkomedia, jonne banneri tullaan julkaisemaan, ei aseta rajoitteita muodolle, kannattaa bannerin muodoksi valita parhaiten markkinaviestiin sopiva muoto. Pystybanneri (esimerkiksi suurtaulu) esittää hyvin korkeita tuotekuvia, mutta edellyttää lyhyitä ja nasevia tekstejä. Leveät ja matalat panoraamat sallivat pidempiä tekstejä, mutta vaativat kuvalta leveyttä jne.

Pohjan valintaa ohjaa käytettävissä oleva aineisto ja huomioarvo. Haluatko nostaa esille useita tuotteita vai tiivistää sanoman mahdollisimman yksinkertaiseksi? Haluatko saada huomioarvoa vai näkyä arvkkaasti.

Katso, muutamia esimerkkejä, millaisia mainoksia Bannerikoneella on valmistettu.

Bannerin sisällön täyttäminen alkaa usein tekstien kirjoittamisella. Muotoile viesti sellaiseksi, että se sopii valittuun pohjaan. Etenkin pystypohjissa tämä voi olla haastavaa. Täytä tekstikentät tasaisesti. Jos tekstille on varattu vain kahdesta neljään riviä tilaa, pyri täyttämään kaikki rivit. Jos teksti on väljää, voi keskimmäiselle rivilla sijoittaa pelkän ja-sanan. Vältä tavuttamista.

Banneriin liittyy usein yksi tai useampi taustakuva. Pyri löytämään oma ja tasokas kuva bannerin pohjaksi. Usein parhaaseen lopputulokseen päästää rajaamalla kuvasta yksityiskohja, jonka linjat sopivat bannerin muotoon. Kokeilemalla löytyy paras lopputulos.

Banneripohjasta riippuen banneriin voi liittyä yksi tai useampia kelluvia kuvia. Tehostekuvina kannattaa harkita valmisesimerkkien käyttämistä ja muun tyyppisiksi kuviksi ladata omia kuvia. Logo- ja tuotekuvissa kannattaa aina käyttää kuvia, joissa ei ole reunuksia. Toki voit poistaa reunukset kuvasta myös Bannerikoneen kuvankäsittelytyökaluja.

Joihin banneripohjiin liittyy väriteema, jota banneripohja käyttää kehyksissä, muodoissa tai teksteissä. Väriteemaksi kannattaa valita taustakuvaan tai yrityslogoosi mahdollisimman hyvin soveltuva väri.

Et tarvitse käyttäjätunnuksia. Siirry käyttämään Bannerikonetta.


Mainospohjan sisällön täyttäminen vaihe-vaiheelta.

brändimainonta on myös mahdollista

Bannerikoneeseen voidaan tallentaa myös asiakaskohtaisia mainospohjia, joilla mahdollistuu brändiohjattu näyttömainonta. Tällöin mainospohjat noudattavat tarkasti brändiyrityksen graafista ilmettä. Kauppiasverkolle, myyjille ja muille sidosryhmille jää vain mahdollisuus tuottaa mainontaan sisältöä sotkematta ulkoasua. Kokeile brändinäyttömainontaa täysi riskittä!

voidaanko näyttömainonnan tehoa mitata?

Yksinkertaisin tapa mitata näyttömainonnan tehoa on laskea mainoksen klikkauksia ja klimmauksien muuttumista (konversiota) verkkokauppaostoiksi. Menetelmä on kuitenkin harhaanjohtava, sillä valtaosa internetkäyttäjistä ei klikkaa mainoksia ollenkaan. Keskimääräinen klikkausprosentti näyttömainoksilla on vaatimaton 0,1%. Ja se 16 prosenttia käyttäjistä, jotka klikkailevat 80% kaikista klikeistä, ovat asiakkaina lähes rahattomia.

Verkkomainonta kuitenkin näkyy ja jää mieleen. Enemmän kuin klikkauksina näyttömainonta näkyy hakukoneen kautta tai suoraan mainoksen kohteena olevalle sivulle saapumisena. Onnistunut mainoskampanjasaattaa helposti kaksinkertaistaa vakiintuneen internetsivun vierailijamäärän. Kannattaa siis nostaa mainostettavan asian nimi (bränditermi) tai internetosoite selkeästi esille ja seurata Google Analyst -raportteja.

Tämä koskee kuitenkin vain perinteistä ja graafisen suunnittelun ehdoilla tuotettua näyttömainontaa. Sisältölähtöinen, eriskummallinen tai agressiivinen näyttömainos sekä tarkasti kohdennettu hakusanamainonta saattaa saada aikaan suuriakin klikkausmääriä. (ComScore).

Lisätietoja: info@flashwell.fi.

terminologiaa

Näyttöhinnoittelu (CPM) on mainospaikan hinnoittelumalli, jossa hinta muodostuu tuhannesta mainoksen näyttökerrasta. Tyypillisesti 1000 mainosnäyttökertaa maksaa muutamia euroja.
Klikkaushinnoittelu (CPC) on mainospaikan hinnoittelumalli, jossa jokainen klikkaus maksaa mainostajalle. Tyypillinen klikkauksen hinta on euron luokkaa.
Aktiviteettihinnoittelu (CPA) on mainospaikan hinnoittelumalli, mainostaja maksaa vain jokaisesta mainonnan aikaan saamasta kaupasta. Konkreettisesti tätä voidaan mitata esimerkiksi lomakkeen täytöllä.
Aikahinnoittelu (CPT) on mainospaikan hinnoittelumalle, jossa mainosta näytetään tietyn ajan (esimerkiksi 2 viikkoa).
CTR eli klkkaussuhde kertoo kuinka monta klikkausta tuhat mainoksen näyttökertaa on aikaan saanut. Tyypillisesti klikkaussuhde on alle prosentin.
Konversio kertoo kuinka moni verkkosuvuille saapunut vierailija muuttuu asiakkaaksi.
Impressio on selaimella mainoksen latautumisen jälkeinen mainksen esittäminen.
Todistettavuusongelma on haaste todistaa, että mainoksen näyttäminen on aiheuttanut konversion.

Lisätietoja: info@flashwell.fi.


Copyright (c) Flashwell, 2010 and Oikotie.fi. Based on Adobe Flash, Adobe Flash Professional, Adobe Media Server and Adobe Flex technologies. Adobe Systems Inc., 2010.